Eilisen tehopäivän kaksi treeniä tuntuivat kehossa aamulla. Yöllä nukuin myös huonosti. En saanut unta niin hyvin kuin yleensä illalla. Yön uni ei ollut kaunis voimaannuttava juoksukokemus, jossa ilkkuvat papparaiset kyykytetään oikein hyväkuntoisena. Sellaisia kostonhimoisia unia en näe. Joillekin sadismi ja kosto ovat valveillakin tyypillinen mielentila.
Yöllinen raskas uni perustui tiukkaan reaaliteettiin: minulla on 170€ pankkitilillä ja se pitää riittää 21 päivän ajan ruokiin. Muita menoja ei ole tälle rahalle. Olen poikani kanssa kahdestaan tämän kolme viikkoa. Unessa näin rahan holtitonta käyttöä, ei toki poikani. Unessa sanoin, että noin ei sovi pistää rahaa huvipuistoon, minulla on 170€ ja sen täytyy riittää pitkälle ensi kuukauden puolelle.
Uni ei ollut kaunis. Uni jäi myös lyhyeksi: nukahdin myöhään ja heräsin aikaisin. Eilisen tehopäivän jälkeen oli luonnollista, että aamulenkillä juoksu tuntuisi pahalle.
Lähdin ihan hissukseen aamulenkille kuunnellen, mitä keho kertoo. 4:40-5:20/km välillä vauhdit vaihtelivat, kun hölkkäsin hitaasti kuntotelineille. Siellä tein pystypunnerrusta 5 sarjaa. Tämän jälkeen hölkkäsin taas kilometrin.
Siinä hölkätessä 3 km päätin poiketa tekonurmella, joka oli tyhjä ihmisistä. Jalat eivät tuntuneet niin pahalle kuin olin pelännyt. Jos lihasten voimattomuus ja lihaskivut olisivat olleet eilisen perintönä merkittäviä, en olisi mennyt juoksemaan 80-100 m reippaita hissuttelupalautuksella.
Juoksin 80 metrin tekonurmikenttää viistoon kulmasta kulmaan, joten matkaa syntyy noin 100 metriä. Periaatteessa ei ole niin merkitystä sille, onko kymmenen metriä enemmän tai vähemmän. Voihan olla, että kenttä olisi vain 60 m pitkä, mutta mielestäni tämä kenttä on pitempi kuin vanhan kotini vieressä tekonurmikenttä, joka oli 60 m pitkä.
Tekonurmella oli kivan pehmeää juosta. Viisi reipasta juoksua riitti hissuttelupalautuksella. GPS kertoi, että vastaavalla huippunopeudella voisin päästä 100 m 12 sekunnissa. Se olisi kiva aika tartanilla pienessä myötätuulessa piikkareissa. Ei ilmeisesti täysin mahdotonta.
Lopuksi 2 km loppuhölkkää hitaasti 4:40-5:20/km, vaikka GPS kertoi, että lopussa olisi vahingossa mennyt hiukan alle 4:00 min/km, kun kohta oli helppo juosta.
Aamulenkin jälkeen olo oli iloinen. Aurinko paistaa tänään. Suomi ei ole vieläkään Natossa. Suihkun ja terveellisen ruokavalion jälkeen tuntui hyvältä. Päivällä pieni pyöräretki poikani kanssa. Tänään ideana lepäillä ja virkistyä, että huomenna tehopäivänä olisi energiaa!
Päivällä kävin poikani kanssa pyöräilemässä 12 km. Vanhankaupungin lahdella pysähdyimme syömään burgerit ja ranskalaiset. Näin keveää elämää! Myös kauhean impulsiivista vapaapäivän treenit: nautinto jäi päälle, enkä juokse edes iltalenkkiä. Huomenna täytyisi päästä lujaa juosten.
Kommentit
Lähetä kommentti