Juhannus on pian juhlittu. Eilen en jaksanut helteessä juosta todella pitkää lenkkiä: aamulla 75 minuuttia ja illalla 42 minuuttia.
Juhannussunnuntaina aluksi 8 km löysä juoksu
Olen kuullut kovasti moitteita ja kehotuksia, että minun pitäisi lopettaa turha juoksu, koska juoksijaa minusta ei ikinä tule enkä ikinä ole ollut, ei olisi edes kuntojuoksuun kelvollinen osallistuja parhaan treeninkään jälkeen. Mutta kaikesta huolimatta juoksin tänään sunnuntaina: se on omaa hyvinvointia varten.
Tänään tunsin lihaksissa voimattomuutta ja jäykkyyttä. Niin en kiirehtinyt aamulla varhain juoksemaan, vaan ensin annoin kehoni hyvin herätä ja venyttelin. Toivoin, että tukkoisuus lähtisi jossain määrin pois.
Etukäteen pohdin kovasti, miten teen kuntoilun. Yhtäältä oli unelmissa kaunis puolimaraton Vanhankaupunginlahden kautta. Järkeilin, että tässä lämmössä juomisen puute voi olla ikävä asia.
Toinen vieläkin tärkeämpi teema oli valmistaa kehoa ensi viikon tiistain intervalleja varten. Jos tänään ei ole hyvä olo, niin tarvitsen enemmän kuin kevyen maanantain, jotta tiistaina olisi edes vähän parempi vireys.
Niin oli oikea ratkaisu, että jäin lähiympäristöön juoksemaan pikkulenkkiä. Sitä voi juosta useamman kierroksen, jos vire syttyy.
Ei syttynyt vire. Auringossa oli lämpötila yli 30°C (kestopäällysteellä). Lämpö ei ahdistanut niin kuin hengästyminen, joka oli oudosti pahempaa kuin edellispäivinä. Lihaksissa ei ollut myöskään tehoja. Millään tavalla juoksu ei ollut voimakas sankariteko.
Juoksin 8 km, minkä jälkeen 5 kertaa melkein 100 m tartanilla reippaasti, kävelin aina takaisin eli tauko oli noin 60 sekuntia.
Pääpointti oli tehdä itseä terveemmäksi, ehkä ensi viikolla juoksu tuntuisi jo paremmalta.
Kommentit
Lähetä kommentti