Viikon toinen tehopäivä

 Tiistaina oli viikon ensimmäinen tehopäivä. Keskiviikkona tein kevyen lenkin. 

Tänään torstaina on aamu alkanut suunnitelman mukaan "tehokkaasti". Tämä on riittävän raskasta vanhalle miehelle. Nuoret miehet ja kuntokilpailijat jaksavat tietysti enemmän.



Tässä Prisma-ohjelmasta kuvankäsittely eilisen päivän juoksusta


Juoksin 4 km verryttelyä +

20x200m tasamaalla kovaa/1 minuutin lepotauko +

2 km loppuverryttely


Kuuden toiston jälkeen alkoi jo ahdistaa kovasti, kymmenennen toiston jälkeen olin "beyond", jossain maan ja nirvanan välillä, jossa koko ajan olisi tehnyt mieli lopettaa, mutta olin päättänyt tehdä 20 toistoa ja niin suljin ikäänkuin kivun pois, vaikka kuitenkin tunsin kipua ja reisistä loppui voimat. Viimeinen toisto meni itse asiassa parhaiten, kun juuri edellä olin luullut, että en jaksa.


Tämä osoittaa huonoa kuntoa. Lisäksi aurinko ☀️ täytyy ottaa huomioon rasitteena.


Juostessa tuli mieleen ensimmäisen anopin nuhteet kuumuudessa jossain pohjois-Suomessa. Hän oli tyytymätön, että en liho, vaikka hän yrittää syöttää: "Kun juoksee, ruoka menee hukkaan, sillä ei pääse lihomaan". 


Muistin nämä sanat, jotka minulle välitettiin tulikuumalla pitkällä maantiellä, jossa olin juoksemassa. Tämän päivän lämpötila palautti muiston yli 30 vuoden takaa kuumalta maantieltä, jossa myös juoksin. Sain silloin kehotuksen kääntyä takaisin, sillä anopin luona kylässä ei saa juosta liikaa, sillä juostessa ruoka menee hukkaan.


Katsoin tuloksia ja osallistujia pappojen ja mummojen yleisurheilukisailuista Tampereella. Kisailulla on ihan hieno nimikin: World Masters Athletics Championships.


Kävin juuri ostamassa pientä syötävää, kun vanhempi poikani tulee käymään. Vein kauppaan vaihtopulloja, joilla sain ostaa syötävää. Toimeentulotuki saapuu vasta maanantaina. Siihen asti on ostettava ruokaa sen mukaan, mitä pulloja löytyy kauppaan vietäväksi. Tietysti tällaisessa tilanteessa olisi jo absurdia, että minä lähden "kilpailuihin" Tampereelle, maksan isot osanottomaksut, matkakulut ja tarvittaessa hotellikulut. Sillä summalla koko perhe saa syödä koko kuukauden - tai jäädä ilman ruokaa kuukaudeksi.


Vaikka taloudellisesti olisi mahdollista ja muut muodollisuudet olisi täytetty kilpailuoikeutta varten, en koe itseäni tarpeeksi hyväksi. Tutkin M55- ja M60- sarjojen tuloksia ja osallistujia 800m ja 1500m juoksuissa. Valtaosa oli niin huonoja, että vaikeaa ymmärtää, miksi nämä tahtovat kilpailla. Jokaisella matkalla oli kuitenkin ainakin pari niin kovaa tyyppiä, että en uskoisi pystyvän heidän tuloksiin, jollei ihmeellistä venymistä tapahdu. M60-sarjassa on todella vaikeaa juosta 800m aivan 2 minuutin pintaan ja 1500m alle 4.10. Maailman huipulta saisi odottaa parempaakin, vaikka maailmanennätykset eivät ole sen ihmeellisempiä, mutta minä ajattelin itseäni ja noiden tulosten kovuutta minulle.


Tampereen kisoissa on mukana myös ihan kiva tuttu mies M55-sarjassa. Hän on erittäin asiallinen. Olen juossut hänen kanssaan Myllyssä 200m intervalleja ja jutellut kymmeniä kertoja. Tiedän, että hän on nopeampi kuin minä ainakin ihan lyhyellä matkalla, mutta emme ole kokeilleet tosissaan.

Kommentit