Olin monet kuukaudet tai melkein toista vuotta pohtinut uusia lenkkikenkiä. Tarvitseeko tässä vanhuudessa enää uusia lenkkikenkiä?
Joskus olen utelias tulevaisuudelle ja ajattelen jopa uusia lenkkikenkiä. Mutta toisella kerralla säilytän realismin, että turha hapuilla kauas tulevaisuuteen, parempi elää vain tämä hetki kerrallaan.
Niin olen päätynyt luopua ajatuksesta, että huomenna maanantaina ostaisin uudet lenkkikengät. Vanhuus tulee kuitenkin ja kaikki muut maailman mullistukset. Jeesus sanoi, että edes sandaaleita ei hänen sanansaattajansa tule pysähtyä sitomaan jalkaansa. Mitä minä uusia lenkkikenkiä?
Näin ollen kolme vuotta vanhat kengät saavat kelvata vielä. Ei niissä mitään vakavaa vikaa ole.
Kuvassa on Savonlinnan Talvisalon pururata, jossa vuonna 1978 keväällä voitin ylivoimaisesti Savonlinnan Riennon avoimet maastojuoksukilpailut. Poikia oli paljon, mutta lähdin niin rajusti liikkeelle kuvan vähän mäkisessä maastossa, että kukaan ei edes yrittänyt seurata mukana. Juoksun jälkeen Orvo Paatero tuli puhumaan minulle ja isälleni, että pitäisi lähteä mukaan toimintaan. Tähän saakka olin ollut hiihdon piirissä enkä tietänyt, miten pojat yleensä juoksevat.
Katsoin myös Lidlin lenkkareita, mutta niiden hinta olisi ollut vain alle 10€ halvempi kuin Pegasus 39-kengät. En valinnut Lidlin lenkkareita.
Hyvä muistella, että tästä se alkoi ja nyt juostaan viimeisiä lenkkikenkiä.
Kommentit
Lähetä kommentti