Minulla on olo melko normaali, mikä tarkoittaa iloista ja reipasta mieltä sekä terveellisiä elämäntapoja. Elämä on yksinkertaisesti tiivistäen: hauskaa.
Ulkomaanmatkojen vuoksi olen kolme viikkoa ollut kaksistaan nuorimman poikani kanssa ympäri vuorokauden. Hän on ollut kolme päivää jossain virustaudissa: jokainen lihas jaloista, selästä, hartijoista ja käsistä alkaen on kipeä, vaikka kipu ei ole syntynyt rasituksesta. Kuumetta ei ole eikä nuhaakaan. Vatsa on ollut välillä hiukan kipeä.
Luonnollisinta on tulkita, että virus aiheuttaa lihaskivut. Se on ihan normaali piirre. Tähän ei tarvitse ylireagoida. Kivut ovat tänään jo hiukan vähäisemmät kuin eilen.
Tunsin itsekin viikonloppuna ja viikonlopun edellä pientä "heikkoutta", minkä tähden tämän viikon lepoviikko tuli oikeaan aikaan. Poikani mahdollinen virustauti on kuitenkin varoituksena, että minunkin pitää olla levollinen, välttää liikaa rasitusta. Pojallani ei ole ollut yli viikon aikana mitään kodin ulkopuolisia tapaamisia, joissa en olisi itsekin ollut. Niin sama virus on välttämättä koskettanut minuakin.
Viruksia maailma on täynnä. Ihmisten immuniteettijärjestelmä on erittäin viisas ja hyvä. Systeemin eräs hienous on siinä, että lihakset tulevat kipeäksi. Tämä kipu on signaali, että silloin ei kehoa vaarallisesti rasita.
Tänään en ole juossut yhtään mitään. Minulla oli eilen pieni ajatus, että tänään kokeilisin juoksumatolla miten kauan kivasti sujuu 3:00 min/km-vauhtia, mutta vain niin kauan kuin se menisi pakottamatta helposti. En juoksisi niin sanotusti "loppuun asti", vaan lopettaisin vielä helpon aikana. Aamulla vireystaso ei ollut optimaalinen. Niin päätin olla varovainen ja levätä: kun kuulin tänäkin aamuna, että pojallani jatkuu pienet vaivat, niin siirrän kevyen kokeilun seuraaviin päiviin.
"Lepoviikko" on minulla joka kolmas viikko. Se systeemi sopii minun keholle ja mielelle. En tykkää ainakaan näin kuntoilun ensimmäisillä askeleilla, että "juoksutreenit" määrittävät hyvin tarkasti kaikkea. "Lepoviikkoon" sopii myös joustavuus siinä, milloin kokeilen vauhdin sietokykyä reippaana vanhana miehenä iloisella mielellä.
Tänään ei tullut siis juoksu-urheilun suuria tuloksia. Olen laatinut avoimen kirjeen erinomaiselle Suomen ja tietysti Venäjän ystävälle Vladimir Putinille, jotta hän vastaisi rasististen ja mielipuolisten suomalaisten poliitikkojen venäläisvihaan juuri oikealla tavalla viisaasti: hän voisi vaikuttaa, että entistä paremmin suomalaiset Venäjän-ystävät pääsisivät matkustamaan Venäjälle sekä solmimaan ystävällisiä suhteita hienojen venäläisten ihmisten kanssa. Minä olisin erittäin innokas juoksemaan jossain kilpailussa Venäjällä - Suomessa en aio näillä näkymin juosta vielä pitkään aikaan.
Muuta sanottavaa ei tänä päivänä. Uudet kujeet huomenna!
Kommentit
Lähetä kommentti