Tiistaina ja torstaina oli niin sanotut "tehopäivät". Siihen nähden pidän aivan oikeana, että tänään ei huvita. Pelkästään kevyt 8 km riitti tänään minulle.
Into ja kunto ovat erilaiset kuin pari vuotta sitten muustakin syystä, että eilen oli tehopäivä ja tänään on terveellistä ottaa rennosti. En selittäisi muutoksia ensisijaisesti vanhentumisella.
Vuonna 2019 täytin 55 vuotta. Silloin elättelin suunnitelmaa, että heti vuoden alussa voisin jopa juosta sisähallikisoissa ikämiesten sarjassa 800-1500m. Tämä suunnitelma rohkaisi liikkumaan erittäin paljon, into säilyi.
Jälkikäteen arvioiden parempi suorituskyky olisi tullut, jos kovat päivät eivät olisi joskus menneet sellaiseen kuluttavaan äärimmäisyyteen kuten menivät, ja lepopäivinä olisin hoitanut kehoa niin että tehopäivänä olen iskussa.
Jos tänään kevyt päivä oli pelkkä 8 km kevyesti, tuolloin ei ollut yhtään päivää vuodessa, että olisin treenannut vähemmän kuin kaksi kertaa päivässä, usein treenikertoja oli kolme:
aamulla varhaisen siivouskeikan jälkeen Liikuntamyllyssä nopeusvoittoista verryttelyä, jossa esimerkiksi 20x200m noin 28-32"+40x80m+ punttisalilla. Tämä oli jokainen arkiaamu, paitsi torstaina, jolloin Liikuntamyllyssä oli usein muuta ohjelmaa. Silloin menin Kuntokellariin ja juoksin juoksumatolla hiukan pitempään sekä tein voimaharjoitukset.
Tällä hetkellä en voi käydä kuntosalilla, sillä en halua pistää rahaa siihen. Tuolloin oli toinen äärimmäisyys, että tein joka päivä. Tämä vei lihakset tukkoon yms.
Keväällä ja kesällä kuljin aamulla työmatkat siivoamaan ja sieltä Liikuntamyllyyn polkupyörällä. HKV:n ikätoverille totesin monta kertaa, kun juoksimme klo 8 aamulla yhdessä Myllyn 80 m suoralla, että olen aamulla ollut jo töissä ja ajanut polkupyörällä 30 km.
Tuohon aikaan päivällä poljin kuntopyörällä, enkä juuri koskaan alle 90 minuuttia. Joskus 3 tuntia.
Illalla tein päivän päätreenin, jossa oli pitempää vauhdikasta juoksua ulkona.
Mitään selvää eroa helpon ja raskaan päivän välillä ei lopulta ollut, koska koin, että en saa itseäni väsyneeksi, vain lihakset tulevat kipeiksi, mutta energiaa riittää.
Tänään ihmettelen ja kaipaan, että olisin taas energinen.
Vuoden 2019 alussa yritin juosta Liikuntamyllyssä 800m kovaa, mutta en päässyt niin hyvin, että olisin unelmoinnista huolimatta lähtenyt kilpailuihin pappasarjoissa. Kunto ei noussut toivotusti.
Itse asiassa jatkoin vielä vuonna 2020 hyvää treeniä, mutta keväällä koronasulkujen takia en enää herännyt aamuyöllä kello 3:45 ja lähtenyt siivoamaan, enkä mennyt sen jälkeen punttisalille. Tämä jäi kokonaan pois. Yllättäen juoksuvauhti vaikutti parantuvan.
Se mikä on surullista, niin nykyään into on kadoksissa. Nukkumaan käydessä on suuria vanhoja unelmia, mutta aamulla en jaksa tai viitsi (en tiedä, kumpi) olla ahkera. Tuntuu turhalta touhulta. Luulisin, että motivaatio-ongelma.
Samalla tavalla olen laiska lukemisessa. Tänään oli hieno kirja russofobiasta, mutta alkoi väsyttää lukeminen. Luin vain 40 sivua, vaikka aikaa olisi ollut lukea 200-300 sivua. Tein kirjan innoittamana videon "Suomen Nato-matkasta".
Hiukan olen huolestunut energisyyden katoamisesta. En kutsuisi vielä energian niukkuutta masennukseksi, mutta jotain turhautumista tämä on. Ei ole tavoitetta, ei ole intoa ja energiaa.
Olen tässä mielessä tarkkaillut Masters Athletics Championships kilpailuja, jotta voisin katsoa, voinko asettaa itselleni motivoivan päämäärän. Tänään on tietysti hiukan vaikea hapuilla 1,5 vuoden päähän, jolloin pääsen M60-sarjaan. Aika menee nopeasti ja työ pitää tehdä etukäteen! Voittajat ovat kaikissa sarjoissa niin hyviä, että en ole suinkaan vakuuttunut, että voisin onnistuessaan yhtä hyvään suoritustasoon. Jos ei pääse riittävän hyvään kuntoon, silloin käy samalla tavalla kuin vuonna 2019 eikä ole syytä kilpailla.
Motivaatiota syö tällä hetkellä epäily omasta riittävyydestä, ehkä jälleen käy samalla tavalla kuin M55-sarjaa varten, että en pääse riittävän hyvään kuntoon. Nyt lisäksi epäilyä voimistaa tietämys, että voisin kilpailla vain Helsingissä. Muualle Suomeen ei minulla ole edellytyksiä matkustaa. Tämä rajoittaa mahdollisuuksia huomattavasti, sillä kaikki ei tapahdu kehä III -sisäpuolella.
Voihan energian niukkuudessa olla muitakin syitä, jotka eivät ole tulleet vielä tunnetuksi. Lukemisessa väsyminen ihmetyttää ja huolestuttaa.
Kommentit
Lähetä kommentti