Aamulla oli kaunista. Vaikka suuresti on virinnyt pappojen someraivo sen väitteen puolesta, että en uskaltaisi liikkua ulkona vähän koleassa säässä, niin tänäänkin juoksin aamulenkin +6°C koleudessa. Kyllähän minä olen tehty ihan sankariaineksista!
Aamulenkin aloitin tunnustellen, en peläten koleaa säätä, vaan minulla on ollut hiukan vaivoja. Vatsassa on ollut pistävä kipu muutaman päivän. Hiukan nyt alussa nipisti vatsassa, mutta sen jälkeen ei tuntunut eikä tarvinnut kuunnella mahdollista kipua, jos se ei itse ilmoita ikävästä olemassaolostaan.
Usein kevyt ulkoilu on hyvä lääke melkein mihin tahansa vaivaan, myös vatsakipuihin. Minullahan on se suuri ero someraivossa eläviin papparaisjuoksijoihin, että nämä ovat raskaan työn orjia ja saavat päivän aikana liikkua paljon työn puolesta. Minä sen sijaan voin lepäillä sohvalla lämpimässä kodissa. Liikkuminen jää vähiin, jos en juoksisi.
Toinen vaiva oli pienempi kuin muutaman edellisen päivän aikana. Vasemman kantapään kyljessä on ollut ikävää kipua. En ole päässyt ihan selvyyteen, onko tämä jälleen faskiitti - kantakalvon kipeytyminen - vasemmassa jalassa, paitsi nyt sisäsyrjässä, kun pitkän aikaa kipu oli paha enemmän ulkosyrjän puolella jalkapohjassa. Nyt kipu on hyvin pieni siihen verrattuna, mitä kipu oli pitkät ajat.
Täytyy tarkkailla kantapään kipua ja aloittaa taas muutamat kuntouttavat liikkeet sen hoitamiseksi.
Someraivossa papparaisjuoksijat olivat hillittömiä muutama päivä sitten, kun he olivat kömpineet väsyneinä työmaalleen tekemään töitä, josta tulee niukka palkka laskujen maksamista varten mutta työ itsessään ei innosta. Siinä tilassa papparaiset huomasivat elämänsä menneen ihan hukkaan, kun tämä kilpailuihin osallistumaton ikätoveri - jopa vanhempi heitä - kävi juoksemassa kauniina aamuna puolimaratonin aamulenkiksi. Siis pelkäksi aamulenkiksi.
Niin tuskaisaa tunnetta ukkelit - omasta mielestään "suuret juoksijat" (ovat saaneet pappa-lusikoita huru-kilpailuista viime vuosina) - lieventivät salaliittoteorialla, jonka mukaan pitemmän aamulenkin luontokuvat olisin kuvannut polkupyörällä, jossa toisella kädellä olisin ohjannut pyörää ja toisella kädellä pitänyt kännykkää kuvailua varten.
Tänään aamulla kävelin pienen hetkisen kamera kädessäni ja kuvasin. Kun nopeutin nauhaa 4 kertaiseksi ja poistin kenkien narinan, sehän voi vaikuttaa taas polkupyöräilyltä!
Todellisuudessa olen ihan oikeasti sankariainesta: tällaisena aamuna uskallan aamuauringossa jalkaisin aamulenkille! Tehkää perässä, nössöt papat!
Kommentit
Lähetä kommentti