Päivät eivät ole samanlaisia. Eilen oli hyvä juosta, tänään oli paha.
Jätin päivän juoksuni iltapäivään. Odotin, että kurkkukipu lähtisi pois. Niin se vaikutti lähteneen pois. Kävin kävelemässä kaupassa, Siivosin, imuroin ja luuttusin kaikki lattiat ja pinnat huolellisesti kotona. Pesin pyykkiä. Näin jäi aikaa ja energiaa, kun en juossut aamupäivällä. Halusin myös ilmeisesti toivoa, että kurkku ei olisi enää iltapäivällä kipeä, kun koti on puhdas ja raikas.
Juoksin juoksumatolla 2 kilometriä verryttelyä, "alkuhölkkä", 4 min/km (15 km/h). Ja lisäsin nopeudeksi minulle tutut 3 min/km (20 km/h). Juoksu ei ollut yhtään samalla tavalla vahvaa kuin eilen. Kurkkukipu alkoi tuntua taas juoksun aikana ja keuhkoputki ei tuntunut enää puhtaalle, pientä tukkeutumaa keuhkoputkessa, vaikka ei suoranaista hengästymistä ollut.
Lopuksi vielä hölkkäsin 2 km, 4 min/km. Juoksun jätin vain 5 kilometriin, sillä tykkään olla varovainen, jos olo ei ole ihan priimaa. Hiukan harmittaa, että tämä toistu yhä uudestaan: kun juoksee yhtenä päivänä tehokkaammin, seuraavana päivänä on turha yrittää vastaavaa, koska kaikenlaista ongelmaa ilmaantuu tällaisista kurkkukivuista alkaen.
En tietenkään juokse, jos kurkku on pahemmin kipeä. Nyt on vain pientä "epäpuhtautta". Silloinkin on paras olla varovainen.
Kommentit
Lähetä kommentti