Eilen oli ikävä olo. Tänään aamulla oli jälleen hyvä olo niin kuin oli myös eilen. Niin kuin eilen, myös tänään olo muuttui nopeasti ulkoilmassa.
Ulkona ei ole edes aamulla mitenkään kylmä, mutta kummallista kyllä, niin nenä kuin kurkku muuttuvat melko pian ulkoilmassa "sairaalloisiksi". Kun kurkussa tuntuu vähänkään kipua, ei ole kiva hengästyä.
Tänäänkin jätin aamuhölkän melko lyhyeen, koska kurkussa ja nenän sieraimissa syvällä tuntui kipua. Näin en ole aiemmin tuntenut ulkoilmassa, jossa juoksu (ja hiihto) on minulle ihan tuttua koviin pakkaskeleihin asti jo puolen vuosisadan ajan.
Juoksulenkin ja suihkun jälkeen olo on aivan reipas. Nenä ja kurkku eivät kiusaa sisällä.
Juostessa oli se edistyminen eiliseen huonoon oloon verrattuna. Keuhkoputkissa ei ollut huonoa tunnetta ja lihakset eivät väsyneet juurikaan, vaikka kiertelin pienten mäkien kautta, jos reitille sellainen valinnan mahdollisuus sattui. Kun tekee löysän hölkän, ei tarvitse katsella kelloa ja matkavauhtia, vaan voi valita reitit mielialan mukaan.
Kommentit
Lähetä kommentti