Täytän kohta 60 vuotta. Tällaiset merkkivuodet voivat herättää tavoitteellisia pyrkimyksiä. Asetan sellaisen tavoitteen. En ole yhtään varma, että salliiko taloustilanteeni mitään juoksukilpailuja, kun täytän 60 vuotta. En myöskään voi olla varma, että kuntoni sallisi juosta kilpaa ikämiesten M60-sarjassa, kun olisin juuri ihanteellisesti ikäihmisten nuorin.
Voin epävarmuuksista huolimatta asettaa tavoitteen, että tähtään ikävuoteen 60. Teen juoksun hyväksi tavoitteellisesti työtä. Mitä matkoja tahtoisin kehittää?
Nuorena poikana minun oli helppoa menestyä ”ylipitkillä” matkoilla. Ukkeleita olen ärsyttänyt kertomuksilla, miten helposti voitin Sulkavalla 10 km:n juoksun raskaalla reitillä 14 vuoden ikäsarjassa tasan ajalla 40:00. Juoksin poikasena miesten joukossa kohtuullisen helposti Aholahden lenkin väitetyn 20 km alle 1.10 aikaan, mikä ei siihen aikaan riittänyt voittoon. Savonlinnan suunnassa ei tietenkään ole ollut juoksemisen osaamista, joten kyynisyyteen on jälkikäteen ollut paljon aihetta.
Toisaalta TUL:n Saimaan piirin mestaruuskisoissa juoksin 300 metrillä harjoittelemattomana pronssia. SVUL:n Mikkelin piirin mestaruuskisoissa juoksin teinipoikana isompien poikien joukkueessa 400 m viestissä mitaleille, osuusajalla 53.4. Savonlinnan kaupungin mestaruuskilpailuissa olin 60 metrin aitajuoksussa toinen, kun ikäluokan Suomen mestari voitti. Ihan täysin hidas en ole, vaan nopeutta en ole hoitanut asianmukaisesti lähes koko iän aikana.
Ulkoilulenkkien kiusallisena kokemuksena on ikääntyminen tuonut merkkejä, että jalkapohjissani on luiden ja joidenkin muiden syiden tähden ikäviä tuntemuksia pitkillä lenkeillä. Silloin kun juoksen 20-35 kilometriä. En ole löytänyt ratkaisua ongelmaan. Luultavasti uudet lenkkikengät voisivat olla pehmeämmät kuin 2-3 vuotta vanhat kengät. Uusiin kenkiin ei ole nyt tämän vuoden puolella rahaa. Pelkään, että ikääntyessä hyvin pitkät juoksut aiheuttavat luustolle riskin, jota en voisi hallita. Lisäksi on vielä ne motivaatiokysymykset...
Näin olen päätynyt harkintaan, että noudatan sellaista treeniohjelmaa, joka valmistaa 800-1500 metrin juoksua varten. Kaikista vanhoista miehistä ei tarvitse tulla pitkänmatkan töpöttelijöitä, nylkkyjä, joista innoikkaimmat huru-ukkoja.
Olen nähnyt ja lukenut, että meillä ikämiehillä on jopa valmentajia, kaikenlaisia valmentajia. En minä sellaiseen totisuuteen lähde. En edes tiedä siitä, että kannattaako jossain vaiheessa liittyä urheiluseuraan, jotta pääsee M60 -ikäluokan ratakilpailuihin. Sen arvio tulee myöhemmin.
Vaikea on olla varma julkisuudessa saatavista harjoitteluohjelmista. Olen kasvotusten Tapio Kantasen kanssa saanut lukea hänen harjoituspäiväkirjansa olympiavuosilta. Kantanen kävi kylässä luonani, kun asuin joskus kauan sitten rivitalossa Mellunmäessä. Nämä tiedot ovat minulla vain muistikuvina, mutta ei enää viikosta ja päivästä toiseen etenevä ohjelmana tai toteutuksena.
Hicham el-Guerrouj on ollut suuri marokkolainen kestävyysmatkojen juoksija. Hänen harjoitusohjelmiksi väitettyjä tietoja usean viikon osalta on löydettävissä internetistä. Olen itsekin pari vuotta sitten seurannut erittäin kuuliaisesti tällaista ohjelmaa, paitsi vauhdit eivät olleet luonnollisestikaan yhtäläiset kuin maailman parhaalla juoksijalla. Kuntoni kehittyi hyvin. Ohjelma sopi hyvin minulle. Häneen väitetysti liitetyt ohjelmat eivät käsitä kuitenkaan koko vuotta.
Olen useamman vuoden ajan seurannut monien kanavien kautta Nick Symmondsin huippuvuosien jälkeistä ikämieselämää ja hänen lähes päivittäistä kommentointia urheilusta. Nick Symmonds juoksi suomalaisittain katsottuna oikein hyvät tulokset: 800 m 1.42,95 ja 1500 m 3.34,55. Hän voitti hopeaa 800 metrillä Moskovan MM-kisoissa 2013 ajalla 1.43,55. Lisäksi hän oli viides Daegun MM-kilpailuissa ja Lontoon olympialaisissa sekä kuudes Berliinin MM-kilpailuissa ja Valencian MM-hallikilpailuissa.
Nick Symmondsin päiväkohtaiset harjoitusohjelmat ja toteutukset on saatavilla hänen itsensä jakamana. Tällaisen ohjelman luotettavuus on varsin korkea.
Seuraan toukokuusta joulukuulle 2022 Nick Symmondsin päiväkohtaista harjoitusohjelmaa toteutuksen mukaisesti soveltaen siten, että 4. toukokuuta 2022 (keskiviikko) alkaen niin kuin Nich Symmonds harjoitteli 4. toukokuuta (perjantai) 2012 alkaen, jolloin hän päätyi Lontoon olympialaisissa viidenneksi ajallaan 1.42,95. Syksyllä täytyy seurata sitä ohjelmaa, jota Nick suoritti syksyllä 2011, kun lähti kohti olympiavuotta. Näin vuonna 2023 toistan tästä vuodesta viisastuneena melkein saman ohjelman uudestaan ja näin olen toivottavasti hyvässä kunnossa vuoden 2024 alusta alkaen, kun on sisähallikilpailuja M60-sarjan vanhoille miehille!
Minun täytyy kääntää jenkkien mailien ajatukset kilometreiksi, jotta tajuan. Tämä muuntaa hiukan ohjelmaa. Tässä ohjelma Symmondsin matkoilla ja nopeuksilla. En voi lähes kuusikymppisestä terveysliikkujasta hypätä maailman huipputason keskimatkojen juoksijan nopeuksiin, vaan ohjelman nopeuksia täytyy huomattavasti laskea. Juoksumatolla – mutta en tällä hetkellä silläkään – voisin olla hiukan lähempänä Symmondsin lenkkivauhteja, maantiellä ja radalla en läheskään, mutta juuri jälkimmäiset kehittävät parhaiten.
Juoksumaastot ratkaisevat myös merkittävästi, millaiseksi muodostuu kilometrivauhdit: lähimaastot ovat niin raskaat pienen pujottelurinteen ympärillä, että mitenkään en kykene tasavauhtiseen keveään alle 4:00 min/kilometrivauhtiin, jos tämän vauhdin pitäisi olla kevyt myös ylämäessä ja mäen päällä. Maantiellä voi löytyä tasaisempaa alustaa, muutamasta jyrkästä ylämäestä huolimatta. Tietysti kiusaus olisi juosta yhä enemmän maantiellä, jotta kilometrivauhdit saa koviksi. Tässä on kuitenkin se huijaamisen tunne ja jopa se ikävä jälkimaku keuhkoissa, että maantien varrella on liikenteenpölyä. Metsässä vauhdit ovat hitaammat, mutta ilma puhtaampi.
Ajattelisin, että tällä hetkellä tärkeintä on saada kilometrejä riittävästi, vaikka vauhdit kärsivät tällä hetkellä. En aio lähteä punttisalille, mutta korvaan ne voimaharjoitukset luonnollisella voimaharjoituksella, johon voi kuulua mäkeen hyppyjä, loikkia, kuopaisukävelyä yms. En käy uimassa, vaan täytyy keksiä jotain korvaavaa liikuntaa (vaikka kävelyä).
SUUNNITELMA:
Toukokuun 4. päivä: 7 mailia (11,3 km) easy 50 minuuttia = 4:25 min/km
Toukokuun 5. päivä: 3 mailia (4,8 km) lämmittely + 5 mailia (=8 km) (3:23/km + 3.23/km + 3.17/km + 3.31/km + 3.09/km) + 2 mailia (3,2 km) jäähdyttely.
Toukokuun 6. päivä: 10 mailia 68 minuuttia (16 km, 4:14 min/km)
Toukokuun 7. päivä: aamupäivä: 6 mailia (9.7 km) 42 minuuttia (4:20 min/km); iltapäivä: painonnosto
Toukokuun 8. päivä: aamupäivä/ 3 mailia lämmittely (4,2 km) + 1000m 2:30 + lepo 6 minuuttia + 800m 1:51 + 8 minuuttia lepo + 600m 1:22 + 3 mailia lämmittely (4.2 km). Iltapäivä/25 minuuttia uintia.
Näin siis suunnitelma tähän sunnuntaihin saakka. Olen tottunut juoksemaan kaksi kertaa päivässä, joskus kolme kerta. Sen ole kokenut erittäin hyväksi. Muutan omavaltaisesti Nick Symmondsin ohjelmaa siten, että säilytän tämän hyväksi kokemani kahden tai kolmen juoksukerran systeemin, mikä sitten tarkoittaa hiukan kevennystä vastavuoroisesti ohjelman mukaisiin treeneihin.
Kommentit
Lähetä kommentti